2 vuorokautta mahan ulkopuolella

Hilda on alkanut ottaa jo vähän lunkimmin, ja aloittanut tavanomaisen märinänsä.
Kaikkien vointi on hyvä (varsinkin Monni voi paksusti :).

Tissiä etsimässä

Vähän on vielä pikkukissalla vaikeuksia löytää tissillä. Hilda ei oikein malttaisi odottaa puolta tuntia, että suu osuu oikealle kohdalle. On ilo olla apuna..

Hildaa vissiin vähän tympäsee

 

 

 

 

Tuo pikkukisaan kuvaaminen osoittautuikin aika haastavaksi hommaksi. Ovat niin mustia ja pentulaatikko on aika pimeässä paikassa. Ehkä näistä jotain selvää saa. Kuvia varten en pentua vie liian kauas, ettei Märylle tule hätä.

 

 

 

Maailman pienimmät kynnet

Pikkukissalle on muutama nimiehdotus tässä: Sitting Bull, Lone Horn ja Spotted Tail. Sitting Bull olis siitä hyvä, että pentu on aika tohelon oloinen, eikä löydä tissiä. Ja se on aika iso.

Spotted Tail olisi siitä taas hyvä, että hännänpäässä on kolme valkoista karvaa..

..Ja no, Lone Hornia ei varmaan tarvitse edes perustella. Mitä mieltä olette? Tytöillekin mulla olis ollu niin mageita intiaaninimiä, mm. Walks As She Thinks ja Iron Between Horns ja Kills Enemy. Ja  Red Leggings. Ja Black Buffalo Woman. Harmin paikka! Sukupuoli ei kyllä ole vielä ihan satavarma.
Ehkä nämä loput nimet jäävät sitten hamaan tulevaisuuteen korvan taakse, sillä kasvatusnaarasta ei nyt ole (Hilda pääsee eläkkeelle). 

Leijonaa mä metsästän

Mamma

 

Monnia ujostutti

Synnytyshommia

Kolmen vuorokauden taistelun jälkeen Hilda synnytti yhden mustavalkean, ison (115g) ja terhakan pojan (?) viime yönä neljän aikaan. Synnytys oli siinä mielessä raskas, että avautumisvaihe alkoi jo perjantaiyönä, mutta synnytys vähänniinkuin lopahti aamuun mennessä ja alkoi uudelleen vasta sunnuntaiyönä. Tässä tarkempia detaleja:

Jasmin ja Hilda

Hilda Hyttynen tuli yöllä siihen tulokseen, että synnyttää joko laatikon pohjakankaan alle tai sohvalle. Siirsimme siis synnytyssairaalamme tytön toiveiden mukaisesti. Oli ainakin valoa ja tilaa enemmän..

Tsemppausta

 

 

Hirnarin ja meidän yö oli aikamoista vuoristorataa. Välillä näytti, että sieltä tulee pentu ihan justiinsa, ja sitten taas levättiin. Kahden aikaan alkoi jo näyttää siltä, että ei me synnytetäkään ollenkaan, ja olin jo valmistautunut lähtemään aamulla eläinlääkäriin.

Yö oli pitkääkin pidempi..

Olin juuri nukahtamassa käsi Hildan mahan päällä sohvalla, kun havahduin supistuksiin. Siinä me sitten tehtiin parikymmentä minuuttia töitä, ennenkuin kävin herättämässä Jasminkin kaveriksi. Ponnistettiin melkein tunti, ennenkuin pikkukissa tuli ulos pää edellä. Kaveri ei ollut edes kokonaan ulkona vielä, kun se oli jo kirkumisen kera menossa tissiä kohti.

Minä, puolikas pikkukissa ja Hilda

Yllä ensimmäinen kuva uudesta tulokkaastamme. Jos oikeen tarkkaan katsoo, siinä käden lähellä näkyy pikkiriikkiset, märät varpaat.

Ensimmäinen punnitus: 115g!

Kaveri oli tosi vilkas heti alusta saakka. Hirveä huuto heti, jos ei tissiä löydy, ja eihän niitä heti löytynytkään. Varmaan 20 minuuttia etsittiin valtavia nännejä yhdessä, ennenkuin hoksattiin homma. Pojat ovat sellaisia :-)

Valkoiset sukat ja pieni valkoinen hännänpää

Aamulla kävimme tarkistuttamassa, ettei lisää pikkukissoja ollut enää tulossa. Selvisimme kaikki lääkärireissusta kiitettävästi. Onneksi Sopulitien eläinlääkäriasema on ihan naapurissa, ja palvelu erinomaista. Märyn tissit jouduttiin ajelemaan rintakarvoista ultran vuoksi, mutta nyt löytää pentukin paremmin nisille. Siinä onkin sitten vähäksi aikaa syötävää..

Monni synnytti jotain muuta..

Monnin onnenpäivät sen kuin jatkuvat. Penturuokamäärästä päätellen Monnille koittaa varsinainen massakausi. Onneksi herrasmies on säilynyt lihaksikkaana ja normaalipainoisena toistaiseksi, enkä ole kovin huolissani liikakiloista. Synnytyksen Monni pysytteli kohteliaasti poissa tieltä, mutta on tänään käynyt muutaman kerran pentulaatikossa kylässä. Hilda alkaa kehrätä heti, kun poikaystävä tulee lähelle.

0,5vrk

Jasminille vielä kiitos päivystysavusta. Synnytyksessä 4 kättä on aina parempi, kuin 2. Karille kiitos tämänpäiväisestä eläinlääkärireissusta ja mahdollisuudesta nukkua muutaman tunnin päiväunet: Olin niin töttöröö valvomisesta ja huolesta, että apu tuli tarpeeseen!

0,5vrk

HELLO STRANGER!

Tässä vaiheessa täytyy kyllä kysyä teiltä: Keitä te oikein ootte? Katsoin kävijämäärätilastoja ja ne on aika levottoman suuria siihen nähden, kuinka vähän olen tänne kirjoitellut. Eihän tätä edes mainosteta missään. Olis tosi kiva kuulla vähän, että ketkä tätä lukevat; mä en nimittäin keksi muita lukijoita, kuin korkeintaan oman äiskän ja Jasminin. Postauksia saa ehdottomasti kommentoida!

Ps. Kiva ku luette, keitä ikinä olettekin!

Aamuyötä odotellessa vielä hilpeimpiä kissavideoita ikinä: Simon's Cat: Double Trouble

Odottavan aika on pitkä

Me ollaan täällä oltu hommissa jo viime yöstä saakka. Alkoi puoliltaöin mouruaminen heti, kun olin menossa nukkumaan, ja siitä asti olenkin pitänyt Hildaa käpälästä ja päivystänyt laatikon vieressä. Avautumisvaihe kesti aikaiseen aamuun asti, jonka jälkeen meno rauhoittui. Me kun Jasminin kanssa jo oltiin ihan valmiita kätilöiksi.

Tunnelmat yöllä

Tänään onkin sitten vuoronperään kehräilty, huudeltu ja nukuttu. Monni on onnensa kukkuloilla ja vetelee Recovery-ruokia ja vitamiinitahnoja kuin viimeistä päivää. No, eipähän tarvitse roskiin heittää..

Tunnelmat aamulla

Eiköhän se tästä vielä. Nyt me ollaan ainakin kaikki (minä, Jasmin, Hilda Hyttynen ja Monni) suhteellisen hyvin levänneitä ja -syöneitä. Kätilöiden Playa de Siilitien päivystysmenu on ollut seuraava: Pullapitkoa, lohikeittoa, jäätelöä, korvapuusteja. Kissat ovat saaneet ainakin kolmea erilaista ruokaa, kolmea erilaista karkkia ja Recoveryt vielä kaupan päälle. Mahdutaankohan me enää ovesta ulos tämän päivystysviikonlopun jälkeen? Saa nähdä, tullaanko ihan mökkihöperöiksi, sillä torstai-illasta ainakin maanantaihin aion olla kotona aikalailla 24/7.

Tarvikkeita vol 1

Tässä vaiheessa voin jo paljastaa, että nimiteema tulee olemaan viime vuoden A-teeman (Anna Karenina) jälkeen tietysti B. Kirja on tällä kertaa "Bury my heart at Wounded Knee" ja pikkukissat saavat intiaaninimiä! Jes! Ihan sairaan mageita nimiehdotuksia tarjolla. Veikkaan, että masussa potkii 2-4 pentua. Toivottavasti tulee molempia sukupuolia. Odotettavissa siis mustaa ja valkoista, kuviotonta mirriä.

Tarvikkeita vol 2

Joko?

Pitäkäähän meille peukkuja!