Tänään ollaan menossa parin tunnin päästä ekalle jumpalle. Vähän pelottaa ja vähän jännittää!
Kattelin eilen Caio Terran videoita iltapalaksi. Jotenkin tuntuu, että mitä enemmän jumppailee, niin tekisi mieli hioa lähinnä omia juttuja välillä ja keskittyä niiden hyväksi toimivaksi tekniikoiden korjaamiseen. Täytynee verkostoitua sen verran, että lgöytäisin jonkun oman kokoisen kaverin, jonka kanssa voisi noita ihmetellä enemmän.
Viikonloppu meni nopeasti. Lauantaina oli tarkoitus avata mulle pankki, käydä kyttiksellä hyväksyttämässä viisumi ja hankkia paikallinen sim-kortti. Mitään näistä ei kuitenkaan saatu tehtyä, koska pankkiin olisi tarvinnut jonkun lapun yliopistosta, kyttis oli kiinni, ja simkortti vielä kahden tunnin sekoilun ja säätämisenkin jälkeen kieltäytyi toimimasta. Kyllä on dorka juttu tuo mikrosimkortti iPhoneihin, kun täytyy leikellä. Kortti, jonka sain, toimi kuitenkin paikallisen kaverin JP:n iPhonessa, eli vika on mun luurissa. Tele Finlandille sitten vaan ystävällistä kirjettä menemään. Toinen huomioin arvoinen seikka oli, että kyllä tuntuu täällä yksinkertaisten asioidenkin hoitaminen olevan todella vaikeaa. Eikä olisi onnistunut ilman paikallisen apua, sillä prepaideihinkin vaadittiin paikallinen passi.
Lisää päänvaivaa tuottaa yliopistosta tullut maili, jossa toivotaan, etteivät opiskelijat pukeudu shortseihin, toppeihin tai flip-flopeihin. Ja mullahan ei juuri muuta olekaan mukana. Kyseessä taitaa olla aika fancy koulu. Täytyy vaan mennä huomenna (ekana koulupäivänä) urpoilemaan sinne ja kattomaan, kuin paljon niihin kledjuihin pitäisi sijoittaa.
Lauantaina illalla käytiin myös maistelemassa caipirinhoja Vila Madalenan baareja täunnä olevalla alueella. Tuli kyllä sellanen fiilis, että onneks ei ole oma kämppä sen hässäkän keskellä. Meno oli vähän samaa kuin Kalliossa, mutta potenssiin 10 baareja ja ihmisiä, eikä kukaan sikaillut.Viinaa drinkeissä oli varmaan 80%, cachaca taitaa olla aika tujua tavaraa näin ensikosketukselta.
Kattelin eilen Caio Terran videoita iltapalaksi. Jotenkin tuntuu, että mitä enemmän jumppailee, niin tekisi mieli hioa lähinnä omia juttuja välillä ja keskittyä niiden hyväksi toimivaksi tekniikoiden korjaamiseen. Täytynee verkostoitua sen verran, että lgöytäisin jonkun oman kokoisen kaverin, jonka kanssa voisi noita ihmetellä enemmän.
Viikonloppu meni nopeasti. Lauantaina oli tarkoitus avata mulle pankki, käydä kyttiksellä hyväksyttämässä viisumi ja hankkia paikallinen sim-kortti. Mitään näistä ei kuitenkaan saatu tehtyä, koska pankkiin olisi tarvinnut jonkun lapun yliopistosta, kyttis oli kiinni, ja simkortti vielä kahden tunnin sekoilun ja säätämisenkin jälkeen kieltäytyi toimimasta. Kyllä on dorka juttu tuo mikrosimkortti iPhoneihin, kun täytyy leikellä. Kortti, jonka sain, toimi kuitenkin paikallisen kaverin JP:n iPhonessa, eli vika on mun luurissa. Tele Finlandille sitten vaan ystävällistä kirjettä menemään. Toinen huomioin arvoinen seikka oli, että kyllä tuntuu täällä yksinkertaisten asioidenkin hoitaminen olevan todella vaikeaa. Eikä olisi onnistunut ilman paikallisen apua, sillä prepaideihinkin vaadittiin paikallinen passi.
Lisää päänvaivaa tuottaa yliopistosta tullut maili, jossa toivotaan, etteivät opiskelijat pukeudu shortseihin, toppeihin tai flip-flopeihin. Ja mullahan ei juuri muuta olekaan mukana. Kyseessä taitaa olla aika fancy koulu. Täytyy vaan mennä huomenna (ekana koulupäivänä) urpoilemaan sinne ja kattomaan, kuin paljon niihin kledjuihin pitäisi sijoittaa.
Lauantaina illalla käytiin myös maistelemassa caipirinhoja Vila Madalenan baareja täunnä olevalla alueella. Tuli kyllä sellanen fiilis, että onneks ei ole oma kämppä sen hässäkän keskellä. Meno oli vähän samaa kuin Kalliossa, mutta potenssiin 10 baareja ja ihmisiä, eikä kukaan sikaillut.Viinaa drinkeissä oli varmaan 80%, cachaca taitaa olla aika tujua tavaraa näin ensikosketukselta.
Maisemaa |
Täällä on nää töherrykset vähän mageempia! |
Naapurin lemmikki |
Koulu |
Graffiteja |
Graffiteja vol 2 |
Paikallinen galleria |
Luistelurata ostoskeskuksessa |
Frozen yoghurt |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti