Tällä viikolla ei treeni oo kulkenut sitten yhtään. En todellakaan tiedä mikä mättää, kunto kestää, päänkin pitäisi kestää, ekä treenien sisältö oo muuttunut. Ei olla tehty mitään mainitsemisen arvoista tekniikkaa juurikaan, lyhyesti:
Eilen oli pelkkää guardin ohitusta polvirynttyistä kiinni tarraamalla ja kaatamalla jalat jommalle kummalle puolelle. Sen olkapään puoleinen käsi, joka jää lähemmäs kaverin haaroväliä, menee reiden alta ja kääntää kaverin säären. Siitä sitten ohi sideen.
Tänään tehtiin spider guardin purkua: taas polvirynttyistä kiinni kiepauttaen kaverin gripit pois, lantio ja askeleita eteen ja istuminen kaverin perseelle tai hyppäämällä vähän taakse: kädet kaverin nilkkojen taa ja ohjataan jalat mattoon. Siitä sit mentiin siden kautta selkään turvavyöotteella.
Mutta nää sparrit! Tekniikka on menny ihan kivasti ja lämmöt kanssa, mutta oon ottanut tällä viikolla turpaan työtiltä. :( Tää kahdella natsalla varustettu likka josta eilen jo avauduin, on kyllä mua hitosti edellä, 6 kuukauden treenien jälkeen. Ja tänään otin turpaan yhden natsan tytöltä, joka on treenannut vain 4kk enkä ole edes koskaan nähnyt sitä. Se tekni tekniikat tosi löysästi ja oli aika hukassa, kelasin et jee, pääsen sparraan tekniikkaa ja ottaan kevyemmin mut ei helvetissä. Se pääsi koko ajan mun selkään! Vähän tässä alkaa ihmetyttää, et miten mä voinkin olla näin hukassa vielä yli parin vuoden jumpan jälkeen? Tuntuu että mitä enemmän ja mitä useemmin treenaan ja otan tavoitteita, alan aina mennä taaksepäin ja yhtäkkiä en osaakaan mitään. Ja sit kun en ota mitään tavoitteita niin sparri kulkee taas. Eihän tässä oo mitään järkeä!
'Oon viimeiset kolme kuukautta ollut sitä mieltä, että mulla on menneet täällä treenit tosi hyvin, ja nyt loppurutistuksessa oonkin yhtäkkiä ihan kujalla. Mitähän tässä pitäs tehdä? Ja joo, olen kyllä tosi tietoinen siitä että se oma ego jätetään sinne kenkien viereen. Ei ole kyse siitä, en vaan oikeen tajua että miten mä voinkaan olla näin jäljessä. Oon kuitenkin jumpannut sen 3-4 kertaa viikossa piiiiiitkään. Huomiset nakupainit kun vielä jaksaa ja ehkä perjantaina pelkkää tekniikkaa, niin tää viikko on kyllä niiiin pulkassa.
Eilen oli pelkkää guardin ohitusta polvirynttyistä kiinni tarraamalla ja kaatamalla jalat jommalle kummalle puolelle. Sen olkapään puoleinen käsi, joka jää lähemmäs kaverin haaroväliä, menee reiden alta ja kääntää kaverin säären. Siitä sitten ohi sideen.
Tänään tehtiin spider guardin purkua: taas polvirynttyistä kiinni kiepauttaen kaverin gripit pois, lantio ja askeleita eteen ja istuminen kaverin perseelle tai hyppäämällä vähän taakse: kädet kaverin nilkkojen taa ja ohjataan jalat mattoon. Siitä sit mentiin siden kautta selkään turvavyöotteella.
Mutta nää sparrit! Tekniikka on menny ihan kivasti ja lämmöt kanssa, mutta oon ottanut tällä viikolla turpaan työtiltä. :( Tää kahdella natsalla varustettu likka josta eilen jo avauduin, on kyllä mua hitosti edellä, 6 kuukauden treenien jälkeen. Ja tänään otin turpaan yhden natsan tytöltä, joka on treenannut vain 4kk enkä ole edes koskaan nähnyt sitä. Se tekni tekniikat tosi löysästi ja oli aika hukassa, kelasin et jee, pääsen sparraan tekniikkaa ja ottaan kevyemmin mut ei helvetissä. Se pääsi koko ajan mun selkään! Vähän tässä alkaa ihmetyttää, et miten mä voinkin olla näin hukassa vielä yli parin vuoden jumpan jälkeen? Tuntuu että mitä enemmän ja mitä useemmin treenaan ja otan tavoitteita, alan aina mennä taaksepäin ja yhtäkkiä en osaakaan mitään. Ja sit kun en ota mitään tavoitteita niin sparri kulkee taas. Eihän tässä oo mitään järkeä!
'Oon viimeiset kolme kuukautta ollut sitä mieltä, että mulla on menneet täällä treenit tosi hyvin, ja nyt loppurutistuksessa oonkin yhtäkkiä ihan kujalla. Mitähän tässä pitäs tehdä? Ja joo, olen kyllä tosi tietoinen siitä että se oma ego jätetään sinne kenkien viereen. Ei ole kyse siitä, en vaan oikeen tajua että miten mä voinkaan olla näin jäljessä. Oon kuitenkin jumpannut sen 3-4 kertaa viikossa piiiiiitkään. Huomiset nakupainit kun vielä jaksaa ja ehkä perjantaina pelkkää tekniikkaa, niin tää viikko on kyllä niiiin pulkassa.
Fyysistä puolta ja tekniikoita tunnutaan BJJ:ssä treenattavan paljon, mutta mitenkäs se psyykkinen ja henkinen puoli? Eikös se ole budolajeissa vähintään yhtä tärkeää...
VastaaPoistaMillaisia tekniikoita ja sparreja on tuolla puolella ? t.Pappa