Me ollaan valmiina, mutta onko Hilda?

No niin, blogin ensimmäinen viesti ja Hildan viimeinen raskausviikko.Profiilista löytyy linkki Deimos-sivuille, joilta löytyy tarkempaa tietoa kissoista, sukutauluista sekä testituloksista, luonteista ja muista kissankasvatukseen liittyvistä asioista. Tarkoituksena on myös vielä liittää blogiin kuva tämän keväisen pentueen Leevi-isästä ennen pikkukissojen syntymää. Laskettu aika meillä on ensi perjantaina 19. päivä, todennäköisesti pennut syntyvät pe-la aikana.

Neidin maha alkaa olla jo niin suuri, ettei tyttörukka mahdu enää suosikkipiiloihinsakaan. Korvat menee luimuun aina, kun mahassa potkii.. montako jalkaa? Varmaan enemmän kuin 8 mutta vähemmän kuin 24.

Ja tällaisella ilmeellä katseltiin (Hildan) tähystystorniin kaapin päälle kiipeävää Monnia.. viisaampi jättää kiipeilyt nyt muille.

Käytiin tänään Jasminin kanssa lounaalla, ja sain häneltä jo kauan himoitsemani uuden luksustuotteen, furminaattorin (kiitos vielä) ! Kyseessä on siis vähän niinkuin supertehokas kampa, josta uskoisin olevan hyötyä Hildan harmahtavan ja villaisen alusturkin kanssa. Tästä on ollut sekä rutkasti negatiivista että positiivista palautetta eri kissafoorumeilla, ja siksi olenkin odotellut kyseista kapinetta jännityksellä. Kaljuista länteistä ei kyllä ollut tietoakaan meillä, vaan furminaattori toimi varsin loisteliaasti ja sainpa sen verran irtokarvaakin kerättyä, että tästä voisi joku innokas tehdä vaikka lapaset. Ehkä Hildallakaan ei nyt ole niin hiki siellä pentulaatikossa kuin viime vuonna.

Eilen valmistui myös toinen ylpeydenaiheeni, nimittäin varsin kultturelli ja moderni pentulaatikko tuuletusaukkoineen päivineen. Aleksi vihjasi aiemmin että täytyykö sen laatikon olla niin ruma, etteikö sitä voisi vaikka maalata.. Itse en rehellisesti sanottuna ollut tullut koko asiaa edes ajatelleeksi. Idea oli kuitenkin kokeilemisen arvoinen ja lopputuloksena syntyi tämä:

Toivottavasti Hilda ei keksi käyttää sitä nyt hiekkiksenä nyt viime hetkellä. Laatikon juhlistamisen lisäksi kipaisin apteekissa hakemassa vielä viimeiset synnytystä varten tarvittavat (ja tarpeettomat) tarvikkeet, niin että kaikki on varmasti käden ulottuvilla. On vaaka, on lämmikettä, vaippoja, vaseliinia, pipetti, nesteruiskuja, kissankarkkeja.. enää ei puutu kuin ne kissanpennut?

Hyvällä tuulella kuitenkin täällä odotellaan, koko perhe. Hildakin kehrää ja leikkii tai vähintäänkin vaatii huomiota kaiken sen ajan, kun ei nuku. Onneksi Monnin kainalokin kelpaa ja kissat ovat tosi hyvät kaverit keskenään. Pari kuvaa loppuun myös töpöhäntäisestä rotasta!