Tänä aamuna marssin taas salille aamujumpalle, jossa oli (taas) sparritreenit. Päivän tekiikkana käytiin tosi nopeasti mun lempparia, eli guardista kaverin käsi mattoon, kahmaistaan se omaan kainaloon ja otetaan tiukka grippi kaverin kauluksesta, että käsi pysyy kiinni. Siitä tehtiin eka mulle uutta kuristusta: Toisella kädellä kiinni kaverin kauluksesta ja työnnetään nyrkillä ja suoristetaan oma käsi. Oli aika omituinen kuristus mutta ilmeisesti toimiva, jos sen käden sinne kaulukseen saa.
Tokana sitten suoraa käsilukkoa, josta oon diggailut. Nyt tuli vaan vielä entistä selvemmin huomattua sparrissa, että se kaveri niin helposti nostaa sen käden sieltä takaisin mun lantiolle ja pakenee, että tiukan otteen saanti ja varsinkin kunnon katkarapu ennen käsilukkoa on tosi vaikea tehdä. Vähän jo meinas alkaa sparrit piiputtaa, mutta piristyin vähän kun sain parikseni eka sinivyön ja sen jälkeen sain vielä siltä mustavöiseltä tytöltä Marcinhalta kyytiä. Ei tullut edes pesukonetta, kyllähän se antoi mun lentää mutta taputin vain kerran! Parin päivän sparrijumpat vasta takana ja nyt jo on yläselkä jumissa. Alunperin olin ajatellut huomisaamun käynnistää treeneillä mut taidampa jättää iltaan.
Nyt on tavoitteena mulla joka arkipäivä käydä treeneissä ennen heinäkuun alkua. Hippasen harmittaa ettei perjantaisin eikä viikonloppuisin ole ohjattuja treenejä, niin joutuu sit soveltaan. Eli 35-40 tatamikertaa mulla jäljellä! Täällä on siistiä musta se, että kukaan ei pidä sua dorkana, jos et aina sparraa. Vaikka olis kroppa ihan loppu niin tekniikat voi käydä silti tekeen, ja kyllä siinäkin oppii. Se helpottaa tätä treenitavoitetta ilman välipäiviä; mielummin pitäisi tasaisesti 2 välipäivää kesken treeniviikon eikä sit viikonloppuna putkeen.
Lopuksi vielä ilouutinen! Mä oon stressannut itseni ihan kuiviin noiden kurssien kanssa, kun en tajuu niistä mitään. Vaikka kuinka kyselee läksyjä ja tenttipäiviä niin vastauksena on aina olankohautuksia lehtoreilta, eikä ne sähköposteihinkaan viitsi vastata. Täällä niillä on ihan omat säännöt, jokaisella. No, joka tapauksessa, mulla on aika uuvuttava ympräistökurssi täällä menossa, jonka toivottavasti saan Suomessa hyväksiluettua. Välitentti oli mitä hirvein, en tajunnut kysymyksistä yhtäkään vaan oksensin kaiken minkä tiesin ja muistin paperille numeroimalla kappaleet randomilla 1-5 (5 tehtävää). Arvosanaksi tuli 7,5/10, tiimikaveritkin sai huonommat! Ah onnea, mulla on siis sittenkin toivoa! Vähän hirvittää nuo tentit ja palautukset, joita on tulossa. Ihan tolkuton aika menee kääntämiseen ja luettavaa on 10 kertaa enemmän kuin LBD-Laureassa. On toi yliopisto-opiskelu toista! Hyviä puolia on tietty se, että nyt kouluun ja treeniin keskittyessä, ei ehdi koti-ikävöidä niin paljon.
Tokana sitten suoraa käsilukkoa, josta oon diggailut. Nyt tuli vaan vielä entistä selvemmin huomattua sparrissa, että se kaveri niin helposti nostaa sen käden sieltä takaisin mun lantiolle ja pakenee, että tiukan otteen saanti ja varsinkin kunnon katkarapu ennen käsilukkoa on tosi vaikea tehdä. Vähän jo meinas alkaa sparrit piiputtaa, mutta piristyin vähän kun sain parikseni eka sinivyön ja sen jälkeen sain vielä siltä mustavöiseltä tytöltä Marcinhalta kyytiä. Ei tullut edes pesukonetta, kyllähän se antoi mun lentää mutta taputin vain kerran! Parin päivän sparrijumpat vasta takana ja nyt jo on yläselkä jumissa. Alunperin olin ajatellut huomisaamun käynnistää treeneillä mut taidampa jättää iltaan.
Nyt on tavoitteena mulla joka arkipäivä käydä treeneissä ennen heinäkuun alkua. Hippasen harmittaa ettei perjantaisin eikä viikonloppuisin ole ohjattuja treenejä, niin joutuu sit soveltaan. Eli 35-40 tatamikertaa mulla jäljellä! Täällä on siistiä musta se, että kukaan ei pidä sua dorkana, jos et aina sparraa. Vaikka olis kroppa ihan loppu niin tekniikat voi käydä silti tekeen, ja kyllä siinäkin oppii. Se helpottaa tätä treenitavoitetta ilman välipäiviä; mielummin pitäisi tasaisesti 2 välipäivää kesken treeniviikon eikä sit viikonloppuna putkeen.
Lopuksi vielä ilouutinen! Mä oon stressannut itseni ihan kuiviin noiden kurssien kanssa, kun en tajuu niistä mitään. Vaikka kuinka kyselee läksyjä ja tenttipäiviä niin vastauksena on aina olankohautuksia lehtoreilta, eikä ne sähköposteihinkaan viitsi vastata. Täällä niillä on ihan omat säännöt, jokaisella. No, joka tapauksessa, mulla on aika uuvuttava ympräistökurssi täällä menossa, jonka toivottavasti saan Suomessa hyväksiluettua. Välitentti oli mitä hirvein, en tajunnut kysymyksistä yhtäkään vaan oksensin kaiken minkä tiesin ja muistin paperille numeroimalla kappaleet randomilla 1-5 (5 tehtävää). Arvosanaksi tuli 7,5/10, tiimikaveritkin sai huonommat! Ah onnea, mulla on siis sittenkin toivoa! Vähän hirvittää nuo tentit ja palautukset, joita on tulossa. Ihan tolkuton aika menee kääntämiseen ja luettavaa on 10 kertaa enemmän kuin LBD-Laureassa. On toi yliopisto-opiskelu toista! Hyviä puolia on tietty se, että nyt kouluun ja treeniin keskittyessä, ei ehdi koti-ikävöidä niin paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti