lauantai 6. maaliskuuta 2010

Monnin ilmeet sinä päivänä, kun Ritvan pää oli ulkona

Sen verran paljastan, että aika suloista videomateriaalia on tulossa sunnuntain aikana. Nyt pidän teitä vielä jännityksessä niin kauan kunnes saan netistä toimivan videonkäsittelyohjelman ja voin leikata turhat pätkät lopusta pois.

Tämä kirjoitus on omistettu maailman parhaalle poikakissalle, jolla on kalan nimi ja pöllön silmät.
Monni, olet   i h a n i n   poika päällä maan !


"Jaa, minä tässä parvekkeen oven edessä nyt vaan makaan kun en muuta voi, eikä kukaan tuo edes ruokaa. Epäreilua on elämä. Ihan ypöyksin nurkassa jaa.."


"Ehkä sitä ei kuitenkaan koko iltaa viitsikään nurkassa maata, jos ihan vähän käyn katsomassa vaan.. Jotain rapinaa kuuluu tuolta, siellä ne syö aina vaan enkä minä saa"


"Taidanpa jäädä tähän vahtimaan, nyt taitaa tapahtua jotain juu..  Eikai ne nyt jo sieltä kiipeä.. Pitäisköhän tässä tehdä jotakin....  .... ..... ...... Mitenköhän tässä käy... ... ....  "


"Siellä minä niitä kävin pesemässä mutta heti se Hilda tuli taas niin, en ehtinyt edes ruokaa syödä, eikä se kiittänyt edes, ei kukaan minusta välitä niin. Käännän kyllä selkäni niille enkä enää ikinä katso koko laatikkoon päin, en."


"Nyt vähän ällöttää.. Minun murokupista ne pennut kuitenkin syö heti kun tuolta tulevat, eikä minulle jää mitään ja kaikki vaan niiden kanssa leikkii.. Minunkin kanssa voisi joku leikkiä.. Ällöä"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti