Synnytyshommia

Kolmen vuorokauden taistelun jälkeen Hilda synnytti yhden mustavalkean, ison (115g) ja terhakan pojan (?) viime yönä neljän aikaan. Synnytys oli siinä mielessä raskas, että avautumisvaihe alkoi jo perjantaiyönä, mutta synnytys vähänniinkuin lopahti aamuun mennessä ja alkoi uudelleen vasta sunnuntaiyönä. Tässä tarkempia detaleja:

Jasmin ja Hilda

Hilda Hyttynen tuli yöllä siihen tulokseen, että synnyttää joko laatikon pohjakankaan alle tai sohvalle. Siirsimme siis synnytyssairaalamme tytön toiveiden mukaisesti. Oli ainakin valoa ja tilaa enemmän..

Tsemppausta

 

 

Hirnarin ja meidän yö oli aikamoista vuoristorataa. Välillä näytti, että sieltä tulee pentu ihan justiinsa, ja sitten taas levättiin. Kahden aikaan alkoi jo näyttää siltä, että ei me synnytetäkään ollenkaan, ja olin jo valmistautunut lähtemään aamulla eläinlääkäriin.

Yö oli pitkääkin pidempi..

Olin juuri nukahtamassa käsi Hildan mahan päällä sohvalla, kun havahduin supistuksiin. Siinä me sitten tehtiin parikymmentä minuuttia töitä, ennenkuin kävin herättämässä Jasminkin kaveriksi. Ponnistettiin melkein tunti, ennenkuin pikkukissa tuli ulos pää edellä. Kaveri ei ollut edes kokonaan ulkona vielä, kun se oli jo kirkumisen kera menossa tissiä kohti.

Minä, puolikas pikkukissa ja Hilda

Yllä ensimmäinen kuva uudesta tulokkaastamme. Jos oikeen tarkkaan katsoo, siinä käden lähellä näkyy pikkiriikkiset, märät varpaat.

Ensimmäinen punnitus: 115g!

Kaveri oli tosi vilkas heti alusta saakka. Hirveä huuto heti, jos ei tissiä löydy, ja eihän niitä heti löytynytkään. Varmaan 20 minuuttia etsittiin valtavia nännejä yhdessä, ennenkuin hoksattiin homma. Pojat ovat sellaisia :-)

Valkoiset sukat ja pieni valkoinen hännänpää

Aamulla kävimme tarkistuttamassa, ettei lisää pikkukissoja ollut enää tulossa. Selvisimme kaikki lääkärireissusta kiitettävästi. Onneksi Sopulitien eläinlääkäriasema on ihan naapurissa, ja palvelu erinomaista. Märyn tissit jouduttiin ajelemaan rintakarvoista ultran vuoksi, mutta nyt löytää pentukin paremmin nisille. Siinä onkin sitten vähäksi aikaa syötävää..

Monni synnytti jotain muuta..

Monnin onnenpäivät sen kuin jatkuvat. Penturuokamäärästä päätellen Monnille koittaa varsinainen massakausi. Onneksi herrasmies on säilynyt lihaksikkaana ja normaalipainoisena toistaiseksi, enkä ole kovin huolissani liikakiloista. Synnytyksen Monni pysytteli kohteliaasti poissa tieltä, mutta on tänään käynyt muutaman kerran pentulaatikossa kylässä. Hilda alkaa kehrätä heti, kun poikaystävä tulee lähelle.

0,5vrk

Jasminille vielä kiitos päivystysavusta. Synnytyksessä 4 kättä on aina parempi, kuin 2. Karille kiitos tämänpäiväisestä eläinlääkärireissusta ja mahdollisuudesta nukkua muutaman tunnin päiväunet: Olin niin töttöröö valvomisesta ja huolesta, että apu tuli tarpeeseen!

0,5vrk